Avustajan muisti kannattaa jakaa kahteen

Työpaikan yhteinen keittiökaappi ja oma työpöytälaatikko toimivat siksi, että ne ovat eri paikoissa. Jos kaikki menisi samaan kaappiin, kukaan ei löytäisi mitään eikä uskaltaisi jättää mitään kesken. Sama kannattaa miettiä, kun tiimille hankitaan tekoälyavustaja: mitä sen pitää muistaa, kenelle ja kuinka kauan?

Yksi yhteinen muisti, oma avustaja jokaiselle

Valmistunut työmme koski juuri tätä. Päädyimme jakamaan tekoälyavustajan muistin kahteen. Tiimillä on yksi yhteinen muisti, ja jokaisella on oma avustaja, jonka hän nimeää itse. Yhteiseen muistiin kuuluu se, mitä koko tiimin on hyvä tietää. Oma avustaja taas on henkilökohtainen työpari, joten sitä ei tarvitse kohdella kuin yhteistä ilmoitustaulua.

Unohtaminen on ominaisuus

Toinen ratkaisu on yhtä tärkeä: muisti ei kerää kaikkea. Sanatarkat keskustelut poistuvat noin vuorokaudessa, kun niistä on tehty tiivistys. Lisäksi kaiken voi pyytää unohtamaan yhdellä komennolla. Avustaja säilyttää siis sen, mitä työ tarvitsee, ja päästää irti loput.

Missä raja kulkee

Ratkaisu sopii työhön, jossa tärkeintä on jatkuvuus: avustaja muistaa, mistä viimeksi jäätiin. Jos jokin tilanne vaatii sanatarkan jäljen, siitä on päätettävä erikseen, koska sanatarkkaa keskustelua ei säilytetä. Raja kannattaa vetää ennen käyttöönottoa eikä vasta, kun jotain on jo mennyt pieleen.

Kokeile omassa työssä: kolme riviä paperille

Idean voi toistaa ilman meitä. Kirjoita ennen kuin otat avustajan käyttöön kolme riviä: mikä on yhteistä ja kenen käytössä, mikä on henkilökohtaista ja mitä unohdetaan ja milloin. Sama kysymysjoukko kuuluu meilläkin ensimmäiseen keskusteluun: mitä tietoa ratkaisu saa käsitellä, kuka sitä käyttää ja kenelle tiedot kuuluvat. Ihminen antaa suunnan ja vastaa lopputuloksesta, ja muistin säännöt ovat osa sitä vastuuta.

Uusi havainto joka viikko · Kaikki ajankohtaiset